Toiminnanohjaus, ERP

Toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa rutiinitehtävien automatisoinnin ja tietoon perustuvan johtamisen

Toiminnanohjausjärjestelmän tarkoituksena on rationalisoida ja automatisoida yrityksen toimintatapoja, eli liiketoimintaprosesseja, sekä tukea yrityksen johdon asettamien strategioiden ja tavoitteiden toteuttamista ja seurantaa. Toiminnanohjausjärjestelmään kertyvän tiedon avulla toimintaa voidaan mitata ja ohjata reaaliaikaisesti.

Toiminnanohjausjärjestelmiksi käsitetään yleisesti mm. MRP (Material Requirements Planning), ja ERP (Enterprise Resource Planning) -tyyppiset tietojärjestelmät. Tietokoneen laskentakapasiteetti, tai keskusmuistin määrä eivät enää käytännössä ole rajoittavia tekijöitä, joten järjestelmät ovat nykyään ominaisuuksiltaan ja mahdollisuuksiltaan hyvin laajoja. Nykyään eri liiketoiminnan tarpeet kattavasti integroivat ERP –ohjelmistot ovat jo syrjäyttäneet MRP –ohjelmistot yrityksissä.

Materiaalinhallintajärjestelmä (MRP) tukee tuotannon ohjausta

Tuotannonohjauksen avulla yritys pyrkii ohjaamaan tuotantoa, jotta se pystyisi täyttämään valmistamisen vaatimukset laadusta, määrästä ja toimitusajasta. Tuotannon ohjaukseen on perinteisesti kuulunut tuotannon ajoitus, varastojen valvonta, resurssien tehokas hyödyntäminen, ja kustannusten seuranta. Nykyään tuotannonohjaukseen sisällytetään tuotannon optimoinnin ohella toimitusketjun kustannukset, laadun hallinta, tavaravirrat, sekä informaatiovirrat.
Järjestelmän tehtävänä on tukea ja toteuttaa yrityksen valitsemaa tuotantotapaa, kuten JIT, tai Kanban.

MRP -järjestelmä laskee tuotantoaikataulun osaluettelon (BOM), ja tuotantovaiheluettelon (Routing) perusteella materiaali-, ja kapasiteettitarpeen valmistusta varten, ja vertaa tarvetta muihin varauksiin, ja olemassa olevaan varastoon. Näin hankittavan materiaalin määrä ja toimitusaikataulu saadaan selville järjestelmän laskemana. MRP:n avulla ylläpidetään ja suunnitellaan tuotantokapasiteettia reitityksen avulla ja lasketaan valmistukseen tarvittavaa aikaa tuotannossa. Järjestelmää käyttäen voidaan saada aikaan huomattavia parannuksia toimintaan, koska eri mallien vaikutus toimintaan voidaan vertailla ja suunnitella aikaisempaa toimintatapaa yksityiskohtaisemmin, yksinkertaisemmin ja nopeammin.

Toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on yrityksen toiminnot integroiva tietojärjestelmä

Toiminnanohjausjärjestelmä, ERP (Enterprise Resource Planning) on ohjelmisto, joka integroi organisaatiossa syntyvän liiketoimintatiedon ja prosessit samaan ohjelmistoon ja tietokantaan. ERP järjestelmällä tarkoitetaan MRP:stä laajennettua kattavasti integroivaa tietojärjestelmää. ERP -järjestelmään voi sisältyä lukuisia erilaisia ominaisuuksia, kuten henkilöstöhallinto, kirjanpito, sisäinen laskenta, materiaalin- ja varastonhallinta, tuotannonohjaus, sekä projektien, huoltotoiminnan, käyttöomaisuuden hallinta. Suurissa järjestelmissä eri osiot ovat erillisiä moduuleita, joita voidaan ostaa ja ottaa käyttöön erikseen ja vaiheittain. ERP järjestelmät ovat siis kehittyneimpiä versioita MRP järjestelmistä ja niissä on mahdollista käsitellä lähes kaikkea yrityksessä syntyvää keskeistä tietoa. Eri ERP järjestelmien ominaisuudet ja mahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin merkittävästi.

ERP -järjestelmän keskeisimpiin ominaisuuksiin kuuluu niin sanottu poikkifunktionaalisuus, eli kyky suunnitella, laskea ja automatisoida tehtäviä erilaisten prosessien välillä. Esimerkki järjestelmän poikkifunktionaalisuudesta on tuotannon perusteella syntyvä automaattinen jälkilaskenta (tuotekustannuslaskelma). Yhteisen tietojärjestelmän avulla toiminta eri osastojen välillä helpottuu, ja päällekkäisen työn määrä vähenee. Samalla yrityksen johtaminen paranee, koska tiedot yrityksen tilasta ovat aina ajan tasalla.

ERP -järjestelmien ohella yritykset kehittävät prosessejaan, tietämystään, ja päätöksentekoaan erilaisten toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvien laajennusten, kuten asiakkuudenhallintajärjestelmien (CRM), toimitusketjun hallintajärjestelmien (SCM), sekä tietovarastointi ja raportointijärjestelmien (BI) avulla. Laaja ohjelmistoarkkitehtuuri, ohjelmistovalinnat ja erilaiset teknologiat tekevät järjestelmien valinnasta ja käyttöönotosta yhä monimutkaisempaa. Kattava tietojärjestelmäratkaisu, sekä tietoon perustuva prosessien johtaminen rakentuu yrityksessä yleensä pitkän ajan kuluessa.

Vaikka aikaisemmin ERP on mielletty suurten yritysten tietojärjestelmäksi, on ERP:stä tullut 2000-luvulla kiinteä osa myös pienten ja keskisuurten (PK) yritysten, sekä myös julkishallinnon toimintaa.

Toiminnanohjausjärjestelmähankkeissa ei ole tavatonta päätyä kustannusylityksiin ja hankkeen viivästyksiin. Käyttöönotot eivät ole osoittautuneet myöskään PK-yrityksissä tai julkisella sektorilla ongelmattomiksi. PK -yritysten liiketoimintaprosessit ja liiketoimintaprosessien tarpeet ovat hyvinkin yksilöllisiä, mikä asettaa ohjelmistotoimittajille suuria palveluvaatimuksia. Käytännössä yksilöllisten tarpeiden näkökulma on johtanut ohjelmistokehityksen eriytymiseen. Suuret järjestelmätoimittajat kehittävät järjestelmiä, jotka ovat sovitettavissa erilaisiin liiketoiminnan tarpeisiin konfiguroimalla ja parametroimalla. Toista merkittävää ERP järjestelmien segmenttiä edustavat toimialakohtaiset järjestelmät, jotka soveltuvat jollekin tietylle kapealle toimialalle hyvin vähäisellä järjestelmän sovittamistarpeella. Näiden toimialaräätälöityjen järjestelmien kehittäjissä on erikokoisia yrityksiä, ja joukossa on varsin pieniäkin ohjelmistoyrityksiä. Konfiguroimalla käyttöönotettavat järjestelmät ovat yleensä suurien ohjelmistoyritysten tuotteita, ja näiden järjestelmien käyttöönotto on verrattainkin suuritöistä.

Järjestelmätoimitusten kustannuksia ovat kuitenkin alentaneet kilpailu, suuruuden ekonomia, sekä korkeampi automaation aste ohjelmistojen kehittymisen myötä.

Tietojärjestelmän hankkiminen SaaS palveluna

Software as a Service (SaaS) tarkoittaa ohjelmiston hankkimista ja käyttämistä ohjelmistotoimittajan palveluna perinteisen ostettavan ja omaan palvelinympäristöön asennettavan lisenssipohjaisen tavan sijasta. SaaS mieleltään ohjelmistopalveluiden yhteydessä osana termiä ”Pilvipalvelu”. Pilvipalvelu tarkoittaa pelkistetysti sitä, että Internet verkkoon sijoittuu tehokkaita, hajautettuja järjestelmiä, joissa tarjotaan tietojenkäsittelyn ja tallennuksen resursseja palveluna. SaaS pilvessä ohjelmistoa käytetään siten ohjelmistotoimittajan Internetissä sijaitsevalta palvelimelta (Internet pilvestä), jonka asiakkaan ei tarvitse huolehtia teknisetä tuotantoympäristöstä ja sen ylläpidosta. Palvelutasoa voidaan SaaS:issa säätää kuormituksen mukaan, joten palvelintietokone on yritykselle aina sopivan kokoinen.

SaaS palvelumallin hyödyt liittyvät edullisempaan ja nopeampaan käyttöönottoon ja ohjelmiston keskitettyyn ylläpitoon, jolloin ohjelmiston elinkaaren kokonaiskustannuksia on mahdollista saada edullisemmaksi. Lisäksi osa saavutettavasta säästöstä tulee vaativien laitehankintojen, niiden ylläpidon ja niihin kuluvan selvitystyön välttämisestä. Lisäksi pilvipalvelut voivat vastata paremmin ja nopeammin muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimuksiin. Esimerkiksi uuden toimipisteen perustaminen ei tarvitse erillistä IT infrastruktuuriin liittyvää hanketta, koska tietojärjestelmäpalvelut voidaan toteuttaa SaaS palvelun avulla pelkästään Internet yhteyttä käyttäen.

Käyttöönoton helppouden ja nopeuden merkitys korostuu liikkuvassa, kansainvälisessä ja verkottuneessa liiketoiminnassa. Lisäksi nopeat mobiilit tietoliikenneyhteydet ja tehokkaat kannettavat päätelaitteet, kuten sormitietokoneet ja älypuhelimet mahdollistavat tiedon saatavuuden lähes ajasta ja paikasta riippumatta ilman erillistä etäkäyttöpalvelua.

Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto

ERP -järjestelmät ovat usein varsin laajoja, ja monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden käyttöönotto vaatii runsaasti asiantuntemusta. Suuren ERP -järjestelmän asiakaskohtainen käyttöönotto vaatii yleensä useiden asiantuntijoiden osallistumista hankkeeseen.

Aikaisemmin yrityksillä on ollut tapana tehdä ja ylläpitää toiminnanohjaukseen käytetyt järjestelmät itse, mutta nykyään yhä useampi yritys siirtyy kustannussyistä käyttämään toiminnassaan valmiita ohjelmistoja. Lukuisia valmiita ERP -ohjelmistotuotteita on markkinoilla tällä hetkellä saatavana runsaasti ja uusia erilaisia tietojärjestelmiä ja olemassa olevia tietojärjestelmiä täydentäviä ratkaisuja putkahtelee markkinoille jatkuvasti. Valmisohjelmistojen hyvä saatavuus on vähentänyt tarvetta yrityskohtaisille ohjelmistonkehityshankkeille.

Valmiin ohjelmiston hankinta ei poista tarvetta ATK-suunnittelulta. ERP -järjestelmän käyttöönotto on organisaatiolle kriittinen toimenpide, koska ohjelmisto integroi yrityksen keskeiset toiminnat samaan ohjelmistoon. Ennen ohjelmiston hankintaa on huomioitava yrityksen liiketoimintasuunnitelma, liiketoimintastrategia, näitä tukevat liiketoimintaprosessit, käytettävissä olevat resurssit, ihmisten valmiudet, infrastruktuuri, ja muut tekijät, jotta hankittava järjestelmä vastaa liiketoiminnallisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Järjestelmän hankintakustannusten lisäksi kustannuksia aiheuttavat ja aikaa vievät muun muassa järjestelmän yrityskohtainen ohjelmointi, käyttöönottoon liittyvä parametrointi, sekä henkilökunnan kouluttaminen järjestelmän käyttöön, ja uuteen toimintatapaan.

Toiminnanohjausjärjestelmähankkeissa ei ole tavatonta päätyä kustannusylityksiin ja hankkeen viivästyksiin. Käyttöönotot eivät ole osoittautuneet myöskään PK-yrityksissä tai julkisella sektorilla ongelmattomiksi. PK -yritysten liiketoimintaprosessit ja liiketoimintaprosessien tarpeet ovat hyvinkin yksilöllisiä, mikä asettaa järjestelmää hankkivalle yritykselle tarpeen tunnistaa omat tarpeensa oikein, ja toisaalta tunnistaa myös omaan tarkoitukseen sopivin ohjelmistotoimittaja. Erilaiset tarpeet aiheuttavat myös ohjelmistotoimittajille suuria palveluvaatimuksia.

Usein ERP -järjestelmän käyttöönottohankkeessa tarvitaan organisaation ulkopuolista asiantuntemusta, jotta voidaan varmistaa tietotekniikasta saatavien hyötyjen maksimointi, ja hankkeeseen liittyvien riskien minimointi.
Kriittiset menestystekijät hankkeelle ovat tutkimusten valossa (Finney et al. 2007, Leah 2011):
1) Johdon sitoutuminen ja tuki hankkeelle
2) Muutoksen hallinta
3) Liiketoimintaprosessien ja ohjelmiston toiminnan onnistunut yhteensovittaminen
4) Onnistunut tehtävien uudelleensuunnittelu
5) Asiansa osaava projektin johto
6) Riittävä osapuolten koulutusLiiketoiminnan uudistaminen

Sanastoa

API

API (Application Programming Interface) on ohjelmiston valmistajan määrittelemä ohjelmistorajapinta, jonka perusteella eri ohjelmistot voivat vaihtaa tietoja, eli keskustella keskenään.

Application Service Provider (ASP)
ASP on tietokoneohjelmisto, joka voidaan käyttää Internetin yli valmiina palveluna ilman yrityksen omaa osallistumista ohjelmiston ylläpitoon.

ATK
Automaattinen tietojenkäsittely (ATK) tarkoittaa tiedon keräämistä, muokkaamista, varastoimista ja jakamista tietokonelaitteistojen (hardware), ohjelmistojen (software) ja järjestelmän käyttäjien (user) toimesta.

Balanced Scorecard
Tasapainotettu mittaristo (Balaced Scorecard) on johdon toiminnan ohjauksen työkalu, jolla pyritään saamaan organisaatio ja sen jäsenet toteuttamaan yrityksen strategiaa. Mittarien tasapainolla pyritään varmistamaan organisaation menestys pitkällä aikavälillä. Tavoitteiden mittaamisessa käytetään apupa tietojärjestelmistä saatavaa faktuaalista tietoa.

Big Data
Big Data on erittäin suurien tietomassojen tallentamista, analysointia sekä jakamista tietotekniikkaa ja analyyttisiä menetelmiä hyödyntäen. Big Datassa yhdistyy yleensä strukturoitu, semi-strukturoitu ja strukturoimaton data. Big Datan yhdeydessä datan monimutkaisuus, sen määrä ja lisääntymisen nopeus tekevät datan käsittelystä vaikeaa tai mahdotonta perinteisille tietojenkäsittelytekniikoille.

Bill of materials (BOM)
Tuotteen valmistamisessa käytettävä osaluettelo, tuoteresepti, johon liittyy raaka-aineiden ja komponenttien lisäksi myös työvaiheluettelo, reitiys (routing).

Business to business (B-to-B, B2B)
Yritysten välinen kauppa.

Business to consumer (B-to-C, B2C)
Kuluttajakauppa. Yritysten ja yksityishenkilöiden välinen kauppa.

Business Intelligence (BI)
Tietovarastojen ja muiden tietolähteiden perusteella toteutettavaa systemaattista informaation jalostamista liiketoimintatiedoksi, kuten raporteiksi, sekä tätä tukevia tietojärjestelmiä.

Business Warehousing (BW)
Tietokantojen ja muiden tietolähteiden perusteella toteutettavaa informaation käsittelyä ja varastointia, sekä tätä tukevia tietojärjestelmiä. Usein käytetään synomyyminä termille BI.

Corporate Intelligence
Yrityksen ulkopuolisen tiedon systemaattista hakua, analysointia, ja raportointia.

Customer Relationship Management (CRM)
Asiakkuuden hallinta sekä sitä tukevat tietojärjestelmät.

Content management system (CMS)
Yleisnimitys tietojärjestelmälle, joka palvelee koko organisaation tuottaman tiedon sisällönhallintaa. Erilaisia järjestelmätyyppejä on lukuisia, kuten: dokumenttienhallintajärjestelmä, www-sisällönhallintajärjestelmä, julkaisujärjestelmä, verkkokauppajärjestelmä, aineistonhallintajärjestelmä.

Data mining
Tietojenkäsittelytekniikat, joita käytetään hyvin suurien tietomäärien tutkimiseen. Tiedonlouhinta mahdollistaa esim asiakastietojen analysoinnin.

Document management (DM)
Dokumenttien hallinta, katso myös CMS, ja PLM

Electronic Business (e-business)
Elektroninen tai sähköinen liiketoiminta sisältää verkkojen avulla tehtävän kaupankäynnin lisäksi myös muita toimintatapoja, jotka perustuvat ICT teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Näitä ovat esimerkiksi tietoverkkojen avulla tapahtuva uusien asiakkaiden hankinta, sähköinen tiedonsiirto yhteistyökumppaneille sekä tuotanto-
ja toimitusketjun hallintaa.

Electronic Commerce (e-commerce)
Elektroninen tai sähköinen kaupankäynti tarkoittaa ostamista tai myymistä tietoverkkojen välityksellä, yleensä nettikauppaa.

Electronic Data Interchange (EDI)
Organisaatioiden välinen (määrämuotoinen) tiedonsiirto tietotekniikkaa
käyttäen.

Enterprise Relationship Management
Tarkoittaa yrityksen kaikkien resurssien ja suhteiden hallintaa. ERM = E-COM + CRM + KM + ERP + SCM.

Enterprise document management (EDM)
Organisaation dokumenttien hallinta, katso myös DM, CMS ja PLM

Enterprise Resource Planning (ERP) = Toiminnanohjaus
Liiketoimintastrategia, joka integroi tuotannon, talouden ja jakelun toiminnot samaan tietokantaan, ja optimoi yrityksen resurssit reaaliaikaisesti. Integroitu ohjelmistopaketti, jota yrityksen eri osastot ja yksiköt käyttävät.

E-procurement
E-hankinta tarkoittaa tarjousten tekemistä sähköisesti sekä tuotteiden ja palveluiden ostamista sähköisiä kanavia käyttäen.

IaaS
IaaS (Infrastructure as a Service) tarkoittaa palvelimien ja palvelinsalien ulkoistamista virtualisoituun konesaliin. IaaS palvelukokonaisuuteen sisältyy yleensä verkkoyhteydet, tallennustila, palvelimet ja niiden ylläpito. IaaS:in kaksi päätehtävää ovat tallennustilan ja laskentatehon tarjoaminen asiakkaille.

Knowledge Management (KM)
Organisaation tietämyksen hallinta.

Logistiikka
Logistiikka on yritysten ja laitosten materiaalivirran fyysistä, tiedollista ja taloudellista hallintaa hankintalähteistä asiakkaille. Logistisia toimintoja ovat ostot, kuljetukset, varastointi, materiaalinkäsittely, sekä logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto.

Material Requirements Planning (MRP)
Materiaalin hallintajärjestelmä. MRP on materiaalin tarvelaskentaa, jossa raaka-aineet ja komponentit hankitaan valmiiden tuotteiden tuotanto-ohjelmasta johdettujen määrien ja aikataulujen perusteella.

Manufacturing Resource Planning (MRP II)
Tuotannon suunnittelujärjestelmä. MRP II on tietokoneavusteinen materiaalien- ja kapasiteetin ohjausjärjestelmä. Materiaalitarpeiden lisäksi lasketaan tuotteiden valmistamisen vaatima kapasiteetti ja tehdään kuormitus ja hankintasuunnitelma työvaihe- ja kuormitusryhmätietojen perusteella.

Open source
Avoin lähdekoodi. Tarkoittaa ohjelmia, joita kuka tahansa voi korjata, kehittää, kopioida
ja käyttää vapaasti. Avoin lähdekoodi yhdistetään puhekielessä esimerkiksi Linuxiin, joka on yksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoista.

PaaS
Platform as a Service (PaaS) tarkoittaa palveluna tarjottavan kehitysalustan hankkimista ja käyttämistä ulkoistettuna palveluna. PaaS tarjoaa ohjelmointialustan määritetyille ohjelmointikielille, ohjelmointia tukevat kirjastot, sekä palvelut ja työkalut, joilla asiakas voi tuottaa koodia palveluntuottajan sovelluskehitysympäristössä.

PLM (Product lifecycle management)
Tuotteen elinkaaren hallinta on olennainen osa tuotannollisen yrityksen toiminnanohjausstrategiaa. PLM ohjelmistolla pyritään hallitsemaan kaikki tuotteeseen liittyvät tiedot, suunnitteluprosessit,
ja dokumentit koko elinkaaren aikana tuotteen arvoketjussa. PLM järjestelmä hakee tuotetta koskevat tiedot suunnittelu, ERP, SCM ja CRM järjestelmistä, liittää ne tuotetietoihin, ja jakaa kaiken tuotetta koskevan tiedon yrityksen käyttöön.

Product Data Management (PDM)
Tuotetiedon hallinta. PDM tarkoittaa tuotteeseen liittyvän tiedon hallintaa koko tuotteen elinkaaren ajan sekä tuotetietoa käyttäviä prosesseja. Aiemmin aihepiiristä käytettyjä termejä ovat mm. EDM (Engineering Data Management), PIM (Product Information Management), TDM (Technical Data Management), TIM (Technical Information Management) sekä Image Management.

SaaS (Software as a service)
Software as a Service (SaaS) tarkoittaa ohjelmiston hankkimista ja käyttämistä ohjelmistotoimittajan palveluna perinteisen ostettavan ja omaan palvelinympäristöön asennettavan lisenssipohjaisen tavan sijasta. SaaS palveluntarjoaja huolehtii paitsi ohjelmiston myös teknisen palvelinympäristön kehittämisestä ja ylläpidosta.

Semanttinen Web
Semanttinen Web tarkoittaa internetissä jaettavan sisällön rikastamista sisällön tarkoitusta selittävällä metadatalla, mikä mahdollistaa sisällön koneellisen tulkinnan.

Sosiaalinen media
Sosiaalinen media (some) tarkoittaa Intenetissä sijaitsevia verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus olla sekä viestin tuottaja että vastaanottaja.

Supply Chain (SC)
Toimitusketju muodostuu yksittäisistä, yhteistyössä toimivista toimijoista. Toimitusketjussa materiaalia toimitetaan alkutuotannosta ja muilta raaka-ainetoimittajilta markkinoille ja loppukuluttajille. Toimitusketju sisältää kaikki logistiikkaketjun osapuolet, kuten asiakkaat (loppukäyttäjät ja ketjun sisäiset asiakkaat), myynnin, jakelun ja tuotannon, raaka-ainetoimittajat ja alkutuotannon.

Supply Chain Management (SCM)
Toimitusketjun hallinta on materiaali-, tieto- ja rahavirtojen kokonaisvaltaista koordinoitua ohjausta koko arvoketjussa raaka-ainetoimittajalta lopulliselle käyttäjälle. SCM koostuu joukosta liiketoimintarosesseja, joiden avulla liiketoimintasuhteessa olevat yritykset pyrkivät tyydyttämään lopullista käyttäjää. Toimitusketjun hallinta kattaa yrityksen resurssien hallinnan, valmistuksen, varastoinnin ja logistiikan sekä liiketoiminnallisen tiedon hallinnan ja analysoinnin.

Sales Force Automation (SFA)
Myynnin automatisointi SFA tarkoittaa sovelluksia, jotka on suunniteltu tukemaan myyntihenkilöstön toimintoja myös silloin kun he ovat liikkeellä myyntikentällä. Sovellukset asennetaan yleensä kannettavaan tietokoneeseen tai muuhun mobiililaitteeseen.

Strategia
Strategia tarkoittaa suunnitelmaa ja suunnitelmaa toteuttavaa toiminnan toteuttamista sekä toiminnan kontrollia, joiden tasapainolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Liikkeenjohdossa strategian tavoitteena on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin.

Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtaminen tarkoittaa tavoitteita, käytäntöjä ja prosesseja, joilla organisaatio varmistaa tiedon ja tietämyksen luomisen, levittämisen ja hyödyntämisen. Tiedolla johtamisen tavoitteena on lisätä tietoa, koska tieto mahdollistaa oppimisen ja oppiminen mahdollistaa kilpailuedun suhteessa kilpailijoihin. Tiedolla johtamisen mahdollistavat tarkoituksen mukaiset tieto ja viestintäjärjestelmät (ICT).

Tulosohjaus
Tulosohjaus on strategiaan perustuva organisaation ohjausmalli, jonka tavoitteena on varmistaa tavoitteiden toteutuminen mitattavien tulosten avulla. Tulosohjaus toteutetaan usein yhdistämällä johdon kontrollipolitiikka, tasapainotettu mittaristomalli (Balanced Scorecard) ja Business Intelligence.

Value Chain
Arvoketju osoittaa miten eri prosessit/toiminnot lisäävät lopputuotteen arvoa. Arvoketjun eri vaiheissa voi olla toteuttajina useita eri yrityksiä, tai yksi yritys voi hallinnoida koko arvoketjua.


  • Tilaa uutiskirje

    Saat alan viimeisimmät uutiset suoraan sähköpostiisi.